Kehittyvien maiden lisääntyneellä kysynnällä on oma osansa kehityksessä, mutta Yalen yliopiston professori Robert Shiller on ollut (mm. teoksessaan Irrational Exuberance) sitä mieltä, että fundamentaalisilla tekijöillä on kuitenkin hyvin vähän tekemistä omaisuusluokkien arvonkehityksen kanssa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita, että yritysten tulokset ovat nousseet suhteellisen tasaisesti toisen maailmansodan jälkeen, mutta osakemarkkinoilla on jopa vuosikymmeniä, jolloin kurssit nouse juuri lainkaan (mm. 1966-1982 Yhdysvalloissa). Shiller olettaa, että sijoitusvarat siirtyisivät aina psykologisten tekijöiden takia omaisuusluokista toiseen, aiheuttaen kuplia ja manioita.
Shillerin näkemysten perusteella olisi syytä olettaa, että osakkeiden ja raaka-aineiden hintojenmuutokset olisivat käänteisesti verrannollisia. Raaka-aineindeksistä (CRB) oli dataa saatavissa vuodesta 1956, joten tein oheiset kaaviot siitä, missä suhteessa raaka-aineiden ja osakkeiden (S&P 500) arvonmuutokset ovat toisiinsa. Valitsin seitsemän vuotta ajanjaksoksi, koska se on noin yhden taloussyklin pituus, ja karsii suurimmat mikrotason heilahtelut datasta pois. Joka kuukaudelta on saatavana dataa, joten vuodet 1956-2008 sisältävät siis noin 500 otantaa (9/1956-9/1963, 10/1956-10/1963 jne.).
Ylläolevassa kaaviossa vaaka-akseli kuvaa 7-vuotisen kauden vuosittaista muutosta S&P 500-indeksissä ja pystyakseli raaka-aineindeksin (CRB) vuotuista muutosta samalla ajanjaksolla.
Ylläolevassa kaaviossa vaaka-akseli (x) kuvaa 7-vuotisen kauden aikana ollutta muutosta P/E-indeksissä (esim. P/E kuukautena 1/1980 miinus P/E kuukautena 1/1973) ja pystyakseli (y)raaka-aineindeksin saman aikakauden vuosittaista prosentuaalista arvonmuutosta.
Käänteinen korrelaatio osakkeiden ja raaka-aineiden hintojen muutoksissa on silmiinpistävä ja todellinn. Myös anekdotaalinen todistusaineisto tukee tätä hypoteesia osakkeiden ja raaka-aineiden hinnanmuutosten käänteisestä korrelaatiosta (1920-luvulla raaka-aineiden hinnat laskivat ja 1930-luvulla nousivat).
Sijoittajien tulisi siis päätellä, että mikäli olemme vuonna 2000 alkaneessa pitkässä osakeindeksien laskukaudessa (jota mieltä mm. edellämainittu Shiller ja John Mauldin ovat), joka ei pääty ennenkuin P/E-indeksit ovat palanneet matalalle tasolle, niin tämän datan perusteella kuuma raha tulee jatkamaan pakoaan osakkeista kohti raaka-aineita.
Korrelaatio ei tietenkään kerro itsessään kausaalisia syitä, ja tutkittuja ajanjaksoja oli suhteellisen vähän. Toivottavasti nykyisen murroskauden jälkeen meillä on uutta dataa, jonka avulla voimme täydentää supersyklien tutkimista.
Lähteet:
CRB-indeksi: http://www.economagic.com/
P/E-data ja SP500-data: http://www.irrationalexuberance.com/
